Seurojentalo

Pöytätennis, sulkapallo, sähly tai vaikkapa voimistelu virkistää kummasti talven pimeinä iltoina. Tunnelmallinen sali ja pieni näyttämö musiikkilaittteineen sopivat hyvin pienen bändin tahdittamaan juhlatilaisuuteen. Saliin mahtuu noin 70 henkilöä.
Keittiö toimii hyvänä tukikohtana buffetille ja siellä on hyvin tilaa valmistella juhlien tarjoilut, mutta ruoan valmistukseen se ei oikein riitä. Keittiöstä löytyy puuliesi, sähköhella, jääkaappi-pakastin, astianpesukone, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, vedenkeitin ja vuokrattavissa olevat astiastot.
Alakerran wanhanajan narikka ottaa vieraat vastaan ja WC-tila sen yhteydessä on remontoitu nykyvaatimuksia vastaaksi. Aulassa voi pelata biljardia tai PlayStation-pelejä tai muuten vain hengailla.
Myös leirityyppinen retkimajoitus on mahdollinen, jolloin nukutaan lattialla voimistelupatjalla.

Kirsti Mattelmäki muistelee kirjassaan ”Mää muistele – ja mää meina”
”Sillo ei viäl ollu televisiot, et ols sitä voinu koto vahrata, eikä mones paikas ollu ratiotaka. Olik sit ihme, et sillon ku Kokkila seurantalol ol iltama, sin tul pal ihmissi. Ei tullu yksistäs Ankelniämelt, sin tul ihmissi Halikost ja Sauvost vaik kuin kaukka.”

HINNAT:
Alueen yhteisöt            7€/h tai 75€/tapahtuma vkl
Muut                              10€/h tai 150€/tapahtuma vkl
Yöpyminen ryhmille   10€/hlö/yö.

Yhteystiedot:
Angelniemen kyläyhdistys ry.
Kokkilantie 771
25230 Angelniemi

Pankki FI13 54101 64000 0031

Avaimet löytyy tarvittaessa myös seuraavilta henkilöiltä:
Paula Achren 040-8034994
Jari Laiho 050-2128

Seurojentalossa pidetään nuorisoilta perjantaisin, jossa on musiikkia, pelejä ja ennenkaikkea yhteistä illanviettoa.
Kyläilloista on tullut mukava ja rento kohtaamispaikka kyläläisille talven pimeinä iltoina.
Paikallisilla yhdistyksillä on mahdollisuus varata tiloja kokouksia ja juhlia varten.
Seurojentalo on erinomainen paikka pienimuotoisiin tilaisuuksiin, kuten lasten tapahtumiin, pöytäjuhliin tai vaikkapa konserttiin.
Jumppa, tanssi, sulkapallo, sähly, pöytätennis, biljardi ym.
Seurojentalon kunto on täysin riippuvainen kyläläisten tekemästä talkootyöstä. Kaikki mahdollinen työ, jota rakennuksen ylläpito vaatii (esim. talonmiehen tehtävät ja siivous) tapahtuu talkoolaisten voimin. Se onkin osoittautunut isoksi voimavaraksi vuosien varrella.
Melkein joka vuosi seurojentalolla on ollut taidenäyttely.
Jos haluat kokoon isomman porukan kuuntelemaan tärkeää asiaa, niin seurojentalolle voit kutsua n. 100 henkilöä
Seurojentaloa on vuokrattu tarvittaessa isommille ryhmille leirimajoitustilana kohtuulliseen hintaan esimerkiksi suurten urheilutapahtumien yhteydessä.”

Muutostöillä on lisättävä rakennuksen monikäyttöisyyttä, rakennuksen eri osissa on voitava järjestää samanaikaista toimintaa häiritsemättä muita osia läpikulkupakolla tai vastaavalla. Tilojen välisiä yhteyksiä väliaikaisesti sulkemalla voidaan luoda 4-5 erillistä toimintatilaa joihin jokaiseen on oma luonteva sisäänkäyntinsä. Alaeteisestä päästään luontevasti saliin. Alaeteisestä näyttämölle johtavaa porrasta parantamalla voidaan näyttämötilankin käyttöä monipuolistaa. Varastoporras ullakolle vapauttaa näyttämön varastokäytöstä. Näyttämön ja salin yhteiskäyttöä voidaan parantaa korjaamalla porrasta sujuvammaksi.

Pääsisäänkäynnistä luodaan muutostöillä lasikuistimainen tuulikaappitila, josta on yhteys uuteen wc-tilaan (no2). Kuistilta voidaan tietysti mennä suoraan saliin. Eteistilan kautta päästään lämpiötilaan ja keittiöön ja takakamariin. Nämä tilat muodostavat oman erillisen kokonaisuutensa. Teatteritilana talon pääsisäänkäynti on yleisön aluetta, lämpiö ja keittiö muodostavat odotustilat. Alakerran hygieniatilat voidaan varata esiintyjien käyttöön. Isoissa juhlissa koko talon on toimittava yhtenä avoimena kokonaisuutena. Wc-tilat voidaan nimetä erikseen naisille ja miehille.

Yläkerran majoitustilat muodostavat oman erillisen yksikkönsä. Huonetiloista voidaan kehittää pienillä muutoksilla kesähotelli-tyyppinen solukko leirikoulujen tai erilaisten kurssien tarpeisiin. Lisää lämmittämätöntä majoitushallia saadaan helposti ullakkotilasta. Tai yläkerran huoneet voidaan vuokrata asuntona, jolloin vuokran määrässä voidaan huomioida vuokralaisen tekemät remontoinnit ja/tai talonmiespalvelut.

Toteutussuunnitelma
1 Wc 1 ja alasisäänkäynnin sadekatos, sopimustyö, 10/03
2 Katto- ja pintavesien ohjaukset, vesikourujen kunnostus, talkootyö 9-11/03
3 Salin lattian korjaus ja kattorakenteiden varmistaminen, sopimustyö 8/04
4 Alapohjan siivous ja lisäeristeet, talkootyö 9/04
5 Tulisijojen korjaukset ja hormien käyttökunnon varmistus, sopimustyö 9/05
6 Asunnon sisäremontti, talkootyö 10/05- 5/06
7 Wc 2 ja yläsisäänkäynnin muutokset ja kattaminen, sopimustyö 8-9/06
8 Julkisivujen kunnostus, lahovaurioiden korjaukset ja huoltomaalaus, ovien ja ikkunoiden kunnostus , talkootyö 6-11/07
9 Katon maalaus, sopimustyö 5/08
10 Julkisivujen maalaus, talkootyö 6-8/08

Alun perin kunnanhuoneeksi rakennettu talo toimi alusta lähtien paikallisten seurojen tukikohtana.
1870- Aluksi Angelniemen kuntakokoukset järjestettiin koululla ja eri tiloissa, kuten:
• Tammenpään kruunun puustellissa
• Pärnäspään rusthollissa, Walttilan rusthollissa, Sipilässä
• Lukkarin asunnossa
• Kirkon sakaristossa, torppari Litsillä, …
1902 Kunnanhuone päätettiin rakentaa 1.12.1902 kuntakokouksessa
1903 Jo alkuvaiheessa Edistysseura oli hankkeessa mukana ja sai luvan rakentaa itselleen yhden ison kokoushuoneen (juhlasali)
Rakentamista varten kunta otti 1500mk lainaa (3v)
1904 Tontin vuokrasopimus tehtiin A.V. Serenin kanssa.
1906 Edistysseura saa huoneen käyttöön (veloituksetta)
Ulkovalmistuskysymys lykättiin tuonnemmaksi
Todettiin, että on mahdotoin saada mitään selkoa Edistysseuran ja kunnan välisistä rakennusmenoista. Vastuuvapaus kuitenkin myönnettiin.
Vahtimestari valittiin ja hänelle luovutettiin asunto lämmitystä ja siivousta vastaan.
1908 Suomalainen-seura saa luvan käyttää kunnanhuonetta.
Päätettiin laittaa kunnanhuoneelle säännöt (näyttelyssä)
1909 Vinnille päätettiin tuoda sahajauhoja lämpimän suojelukseksi.
Ilmanvaihtolaitos asennettiin.
Pohdittiin maalaiskirjaston perustamista kansanvalistusseuran aloitteesta ja 3.4.09 perustettiin kunnankirjasto.
Levottomuuksia edistysseuran tilaisuuksissa, joten puoluetoiminta kiellettiin.
1910 Kunta halusi ostaa Edistysseuran huoneen, äänestyksessä enemmistö kannatti ostoa ja päätöksestä valitettiin Läänin Herra Kuvernöörille. Huonetta ei ostettu.
Ulkorakennus valmistuu puuvajaksi raakkilaudoista.
1911 Pistettiin kuntalaiset kuriin ja Herran nuhteeseen laatimalla kunnan järjestyssäännöt (näyttelyssä)
• Nurkkatanssit lopetetaan (yhdistykset saavat järjestää)
• Kortinpeluuta rajoitetaan
• Siveys
Maalataan kunnahuoneusto vaalean keltaiseksi suven ajalla.
1912 Uunien korjaus annettiin tehtäväksi
1913 Poikien käsityöt Edistysseuran huoneeseen
Kiertokoulut järjestettiin kunnanhuoneella, jos muuta tilaa ei löytynyt.
1914 Edistysseura pyytää lupaa rakentaa näyttämön, mutta lupaa ei annettu. Näyttämö on todennäköisesti rakennettu 30-luvulla.
Päätettiin, ettei kunnanhuonetta saa käyttää tarjoiluhuoneena yhdistysten iltamissa (ratkaisu äänestämällä).
Edistysseura velvoitettiin korjaamaan rikotut pöydät ja tuolit Edistysseura halukas siirtämään huoneensa muualle
1915 Maamiesseura ja työväenyhdistys vuokralaisiksi (tarkat ehdot)
1916 Päätettiin rakentaa katolle paloraput
Kunnan ja edistysseuran yhteinen sisäänkäynti kivestä
1917 Kunnanesimies eroaa levottomuuksien tähden (suurlakko)
1918 Kamari ja kyökki luovutetaan poliisille, joka valvoo Suojeluskunnan arvopapereita ja asevarastoa.
1919 Tanssi-iltamat ja työväenkokoukset aiheuttivat erimielisyyttä
1921 Kunnanhuoneesta perittiin 5mk vuokraa ja 5mk sähkövalosta.
Kaikki Angelniemen lailliset yhdistykset voivat vuokrata taloa
Rukoushuone- ja Marttayhdistys saa vapaan käyttöoikeuden, kuten myös raittiuden edistämiseen tarvittavat tilaisuudet.
1922 O.Y. Angelniemen Seuraintalo perustetaan. (3perst.+3paik yhd.).
Tarkoitus omistaa ja ylläpitää taloa julkisten kokousten ja huvitilaisuuksien järjestämistä varten.
1923 Pienviljelijäinyhdistys saa vapaan käyttöluvan.
1924 Kunnanvaltuuston kokoushuonetta maalataan ja tapisoidaan.
1931 Ikkunat korjataan ja maalataan
1932 Tie kunnostetaan.
1933 Kunnanhuonetta vuokrataan vain kokouksille
1934-1942 Näiltä vuosilta ei löydetty pöytäkirjoja kunnan arkistosta
1943 Puhelin ja laskukone tulee taloon
1945 Siirtoväen huolto toimi kunnanhuoneistossa.
1946 Kunnanhuoneen ullakkohuoneen rakentaminen
1947 Alakansakoulu toimi väliaikaisesti kunnanhuoneella (us. raknt.)
1950 Kunta harkitsi ostavansa Angelniemen osuusmeijerin, jonne siirtyisi kaikki kunnan toimistohuoneet.
1961 Kunnanhallitus vuokraa tontin Angelniemen Seuraintalo OY:lle
1967 Uusi isäntä, Halikon kunta
1970 Omistussuhteiden selvitys ja selvitys oston edellytyksistä
1971 Seurojentalon osakkaat esittivät ehdot luovutukselle
• Salin kunnostus urheilutoimintaan sopivaksi
• Vapaa käyttöoikeus (15 vuotta, sis. sähkö- ja lämmityskulut)
Katon vuotokohdat paikattiin, eli suuremmat remontit jäivät suunnittelupöydälle.
1972-74 Hiljaista (pöytäkirjamerkintöjä ei löydetty)
1975 Seurojentalo luovutettiin Halikon kunnalle.
1976 Kirjasto lakkautetaan.
Laaditaan huonetilaohjelma.
Yhdistykset käyttävät taloa ahkerasti, mm. SPR Angelniemi.
1980 Sähkösuunnitelma
1981 Sähköt, lämmitys, valaistus, salin lattia, sisämaalaus
1982 Halikon nuorisolautakunta järjestää nuorisoillat. Angelniemen Ankkurit käyttää taloa suunnistuskauden ajan.
1986-99 Hiljaiseloa… kunnes… nykyaika koittaa…
1999 Angelniemen kyläyhdistys päättää ostaa Seurojentalon (100mk) kunnalta 6.9.1999
2000 Kauppakirja allekirjoitetaan 6.3.2000
2001 Opetusministeriö myöntää avustusta Seurojentalon kunnostamiseen
Viri Teppo-Pärnän toimenpide-ehdotuksia
Keittiö (vesi, lämmin vesi, keittiökaapistot)
Vanhan valtuustosali ja yläaula (lattiat, maalaus, tapetit)
Sähkötyöt
2002 MLL iltapäiväkerho, koulun liikuntatunnit, nuorisoillat, naisten jumppa, tansseja, lasten tapahtumia, taidenäyttelyitä ja konsertteja
2003 Kuntokartoitus
T-paitojen myynti ja tilaisuuksien järjestäminen
Kokonaissuunnitelma tavoite on palauttaa alkuperäinen ilmiasu
2004 Sisä-WC
2005 Salin lattia avataan ja eristetään uudelleen.
Lattian laudoitus uusitaan.
2006 Salin kattorakenteiden vahvistus
Alasisäänkäynnin sadekatos
Eteläpäädyn ulkoseinän korjaus
Näyttämön lavasteet
2007 Talonmiehenasunnon korjaus 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Rakennuslupa ja varainkeräys
2008 Talonmiehenasunnon korjaus
2009…Ilmalämpöpumppujen hankinta (3kpl)
2011 Katon maalaaminen
2013 Ikkunoiden kunnostus ja maalaaminen
2014 Ulkovaipan kunnostaminen
2014 Sadevesijärjestelmän kunnostaminen
2015 Ulkovaipan maalaaminen
2016 Uusi ulko-ovi alakertaan
2017 Näyttämön ja ullakon lisälämpöeristäminen ja ulko-ovien kunnostus, salin katon maalaus ja valaistuksen uusinta
2019 Salin lattian hionta ja lakkaus, pienkone hankintoja keittiöön
2020 Uusi WC yläkerran eteiseen, suihku ja toinen WC alakertaan. Yläeteisen tapetointi ja maalaus, alakertaan uusi penkki ja maalaustöitä. Uusi ilp näyttämölle.
2021 Keittiöremontin suunnittelu