Johdanto

Rahoittajille kyläsuunnitelma on tärkeä asiapaperi, josta näkyy kylän yhteinen tahto kehittää kylää suunnitellulla tavalla. Kyläsuunnitelma toimii kylällä asiakirjana, josta kyläläiset voivat tarkistaa miten kylää on yhdessä päätetty kehittää tulevina vuosina. Kyläsuunnitelma kootaan niistä tiedoista, joita kyläläisiltä saadaan kyläkyselyn ja yhteisten kyläkokousten aikana. Osallistumalla kyselyyn sekä kyläkokouksiin kyläläiset ovat mukana vaikuttamassa alueemme tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelmaa tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa, joten se on koko ajan kyläläisten yhteinen julkilausuma kylän tulevasta kehittämisestä.

Kyläsuunnitelmaa varten kyläläisiltä kerättiin tietoja, mielipiteitä ja toivomuksia kylän kehittämisestä kyselylomakkeella. Ensimmäinen kysely tehtiin kesällä 2005. Kyläyhdistyksen hallitus on käyttänyt kyselyä vuosittaisen toimintasuunnitelmansa laatimiseen. Kyläkyselyn tuloksia on esitelty myös kyläilloissa. Jatkokysely tehtiin kesällä 2007 ja kyläsuunnitelma esitettiin yhdistyksen kevätkokouksessa 2008. Kyläsuunnitelma vietiin myös yhdistyksen kotisivuille. On huomattava että kyläsuunnitelma on elävä dokumentti, jossa kuitenkin kyläläisten tärkeänä pitämät painopistealueet toimivat perustana. Vuonna 2014 järjestetty ”Kylien Salo” – hankkeen siivittämä kolmas kyläkysely tuotti uusia ideoita kylän kehittämiseksi, jotka on nyt päivitetty tähän vuoden 2018 kyläsuunnitelmaan.

Kylä tänään … Angelniemen entisen kunnan alueella asuu vakinaisesti n. 400 asukasta. Kesäisin alueen väkimäärä lisääntyy huomattavasti kesäasutuksen vuoksi. YLE analysoi Suomen postinumeroalueet Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen perusteella. Alueet saavat 1–5 tähteä väestöpohjansa ja elinvoimansa mukaan. Kaikista Suomen 3 030 postinumeroalueesta vain hyvin harvaan asutut alueet jäivät analyysin ulkopuolelle. Lähde: yle.fi/uutiset/3-10152925 Viiden tähden alueeksi pääsee, kun asujaimistolla on enemmän ostovoimaa, työssäkäyvien osuus on suurempi ja nuoria ja korkeasti koulutettuja on enemmän kuin keskivertoalueella.
Kylältä löytyy monenlaista toimintaa joka painottuu kesäaikaan … Kyläyhdistyksen tavoitteena on edistää alueen vaihtelevan luonnon virkistyskäyttöä sitä kuitenkaan vahingoittamatta. Angelniemi voisi pitemmällä aikavälillä olla uuden Salon kaupungin seutukunnallisestikin kiinnostava merihenkinen virkistys- ja harrastuskohde. Tavoitteena on saada aikaan Angelniemen alueen reittikartta, jossa on merkittynä luonnossa liikkumiseen tarkoitetut alueet. Liittymät seutukunnan muihin reitteihin luovat kiinnostavan kokonaisuuden, joka varmasti houkuttelee matkailijoita muualtakin. Luonnon hiljaisuus (katoava luonnonvara) Alueella on useita polkuja ja metsäautoteitä, joita on mukava hyödyntää kävelylenkkiä suunnitellessa. Jokamiehenoikeuksilla jokaisen Suomessa oleskelevan on mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeudet -esite kertoo jokamiesoikeuksiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Seurojentalo pyritään saamaan mahdollisimman laajaan käyttöön liikuntatilana. Tällä hetkellä talolla on mahdollisuus harrastaa jumppaa, joogaa, sählyä, pöytätennistä, koripalloa, sulkapalloa, lentopalloa, biljardia ja rivitanssia rajoitetun tilan puitteissa.
Järjestöyhteistyö ja seutu-kunnallinen yhteistyö … Yhdistys tukee tarvittaessa alueen muiden yhdistysten tapahtumia osallistumalla talkoisiin. Seutukunnalliseen yhteistyöhön ja tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.
Infrastruktuuri … Kyläyhdistys pyrkii kehittämään alueen infrastruktuuria yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Angelniemen asuinympäristön kehittämisen suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen lähidemokratian keinoin on kyläyhdistyksen tehtävä. Osallistuminen kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin on olennainen osa vaikuttamista.
KUVAUS KYLÄSTÄ JA SEN HISTORIASTA …

Angelniemi on entinen itsenäinen kunta, jonka ensimmäinen kunnallislautakunnan kokous pidettiin, sen mukaan kuin tietoja on säilynyt kunnan arkistossa, helmikuun 13. päivänä 1870. Kunta liitettiin Halikkoon v. 1967, joten se ei aivan saavuttanut sadan vuoden rajapyykkiä itsenäisenä kuntana. Angelniemen kunta sijaitsi vanhan ykköstien eteläpuolella Halikonlahden rannalla, kulkien kapeana kaistaleena etelästä Kemiön saaren puolelta pohjoiseen vanhalle ykköstielle.

Kuntaliitoksen jälkeen, tosin vasta v. 1981, Angelniemelle perustettiin oma kyläyhdistys, joka toimii entisen Angelniemen kunnan alueella. Kyläyhdistyksen tehtävänä sääntöjensä mukaan on Angelniemen kaikenpuolinen kehittäminen.

Tämä tarkoittaa mm. toimenpiteitä alueen palvelujen, elinkeinotoiminnan ja asuntotuotannon kehittämiseksi, mutta myös asukkaiden yhteishengen ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Myös Angelniemen kunnan mielenkiintoista historiaa ja merellistä ominaisleimaa halutaan vaalia.

Angelniemen keskukseksi muodostui aikanaan Kokkilan kylä posteineen, pankkeineen ja kauppoineen. Nämä lopettivat toimintansa pääosin 1990-luvulla. … Jo kaukaisempaan historiaan kuuluvat mm. meijeri ja säännöllinen laivaliikenne: viimeinen laiva lastattiin kesällä 1964 ja meijerikin purettiin 1960-luvun loppuun tultaessa. Laivaliikenteestä on toki jäljellä satama, ja merellisiä perinteitä jatkavat asukkaat innokkaina veneilijöinä. Ammattimaisen merenkulun edustajana Kokkilan lossi palvelee yhä asukkaita, silloin tällöin julkiseen keskusteluun nousevista siltahankkeista huolimatta. Muita Angelniemen alueen tunnetuimpia kyliä ovat Peksala, Angela, Sapalahti ja Päärnäspää Kemiön saaren puolella, Toppjoki lännessä Järvenkyläntien varrella sekä Kanamäki, Torkkila, Pöylä ja Isokylä alueen pohjoisosiin vievien Pöyläntien ja Sauvontien varrella. Nämä kylät edustavat Angelniemen maaseutua, joka on yhtä perinteinen kuin Kokkila alueen keskuksena.
Meri luo suotuisan ilmaston puutarhaelinkeinolle ja maisemaan kuuluvatkin laajat omenapuutarhat Halikonlahden molemmin puolin. … Tässä piileekin Angelniemen rikkaus: maaseutu peltovainioineen, puutarhoineen ja pikku kyläkeskuksineen – ja toisaalta Kokkila tiiviimmin rakennettuna, merellisenä keskuksena. Halikon kunta markkinoi eteläistä aluettaan Meri-Halikon nimellä, johon silloin kuuluvat Angelniemen ja Vartsalan alueet. Kyläyhteisöinä nämä ovat melko itsenäisiä, mutta nykyään mm. päiväkoti ja koulu sekä yhdistystoiminta rikkovat näitä kylien perinteisiä rajoja. Asuinalueina ja kesäisinä retkeilyreitteinä niiden arvoa ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty. Halikkoon liittymisen jälkeen Angelniemi -nimen haluttiin säilyvän ja v. 1969 virallisiin maanmittauslaitoksen karttoihin muutettiin niissä aikaisemmin ollut Kokkilan kylä nimeltään Angelniemen kyläksi (Lähde: Maanmittauslaitos, Salo). Kokkila-nimi on säilynyt kuitenkin arkikielessä. Käytännössä Angelniemi on edelleen se laajempi entisen kunnan aluetta tarkoittava alue, joka yhä yhdistää asukkaitaan.
Angelniemen kouluja olivat Kokkilan, Peksalan, Sapalahden ja Torkkilan koulut. … Kolme viimeksimainittua lopetettiin 1957–1964 välisenä aikana ja Kokkilan koulu jäi Angelniemen kunnan ainoaksi kouluksi. 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen sen nimi oli Angelniemen ala-aste, ja tänä päivänä se on Meri-Halikon koulu Salon kaupungissa. Kouluauto kerää oppilaat paitsi entisen Angelniemen kunnan alueelta, myös Vartsalasta. Meri-Halikon koulu saavutti v. 2012 kunnioitettavan 130 vuoden iän. Angelniemen kirkko sijaitsee Kemiön saaren puolella. Lossimatka sinne kannattaa tehdä. Kirkkoa ympäröivät jylhät, luonnonkauniit maisemat ja sieltä avautuu upea näköala merelle. Jos kirkon ovi ei ole auki, niin voi hiljentyä kuuntelemaan puiden huminaa, laineiden liplatusta tai mahtavana vellovaa merta myrskysäällä. Tai vaikkapa ihailla auringon laskua Karhusaaren taakse.