Matkailu

Kirkkoa korjattiin perusteellisesti vuonna 1843. Silloin uusittiin vesikatto, korotettiin lattiaa ja tehtiin portaat saarnatuoliin. Arkkitehtien T. Soran ja G.H. Wahlroosin suunnitelmien mukaan toteutettiin uusi korjaus vuonna 1935. Sen yhteydessä alttariseinän ikkunoihin saatiin lahjoituksena kristillisiä vertauskuvia sisältävät lasimaalaukset.
Alttaritaulu, Alexandra Såltinin öljymaalaus vuodelta 1897, kuvaa Kristuksen kirkastumista. Taulun yläpuolella oleva krusifiksi on 1300-luvulta. Saarnatuoli on vuodelta 1772. Sen sivujen ja porraskaiteiden katkokaaripeileihin on maalattu Vapahtajan, evankelistojen sekä apostolien Paavalin, Pietarin ja Jaakobin kuvat. J.A. Zachariassenin urut on rakennettu 1898. Ne ovat mekaaniset ja kuusiäänikertaiset ja palautettu alkuperäiseen kuntoonsa vuonna 2010.
Angelniemi oli itsenäisenä seurakuntana ja kuntana vuodet 1916-1966, jonka jälkeen se palasi takaisin osaksi emäpitäjäänsä Halikkoa. Nykyisin Angelniemen kirkossa pidetään kesäisin jumalanpalveluksia kaksi kertaa kuukaudessa. Talvikaudella messuja on lähinnä suurten kirkollisten juhlapyhien yhteydessä.
Kirkkoon mahtuu 250 henkeä.
”Kerrotaan, että entinen Angelniemen seppä oli viemässä pappia veneellä saaren puolelle. Seppä oli kuitenkin sopinut, että pappi ajaa vuotavasta veneestä vettä pois mennessä. Tultiin saaren puolelle ja seppä oli lähdössä, niin pappi ihmetteli, millä seppä nyt takaisin pääsee vuotavalla veneellä, johon seppä: Pitää laittaa pohjatappi paikalleen, ja otti tapin taskusta.” (Vennonen)

Kivi on 3-4m:n korkuinen irtolohkare saarenpään keskuksessa, korkealla paikalla, missä Sapalahden, Peksalan, Myllyperän ja Päärnäspään tilukset kohtaavat toisensa. Sen luota ovat aikanaan polut johtaneet säteittäisesti rannikoilla oleviin ihmisasumuksiin. Eräs vanha tarina kertoo jättiläisten kantaneen sen paikalleen tehtyään ensin kivilatomuksen sen alle.
Paljon tärkeämpi ja huomionarvoisempi on kuitenkin toinen perimätieto. Kiven luona näet kerrotaan munkkien pitäneen messuja katolisena aikana ja saarnanneen suomalaiselle rahvaalle. Kansaa kokoontui ympäristöstä sen luo kuin pyhälle vuorelle hartautta viettämään. (Lähde: Olavi Airas – Angelniemen seurakunnan historia)
Kiveen on kiinnitetty laatta jossa kerrotaan 1400 luvulla dominikaanimunkkien julistaneen jumalan sanaa sillä paikalla.

Auton parkkialueelta kirnulle on matkaa vain 250 metriä, tosin johonkin aikaan vuodesta tie voi olla hyvin huonokuntoinen. Kirnu sijaitsee kauniilla paikalla jyrkän kallion mäen reunalla, kirnun tyhjennyksessä on ollut melkoinen homma, kirnun tilavuus on valtava. Alla oleva rinne on täynnä kirnun sisältä kaivettua kiviainesta. Kirnu on aidattu turvallisuus-syistä, montun pohjalle johtaa puiset tikkaat joita jokainen saa käyttää oman rohkeuden mukaan.

Poikkea matkan varrella idyllisissä ruukki- ja rannikkokylissä virkistäydy reitin varrella olevilla uimapaikoilla, herkuttele paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa ja ihaile Suomen luonnon rauhaa kolmessa eri kansallispuistoissa. Koko reitillä on pituutta reilu 150 km, josta osa tehdään meriteitse. Hangon ja Kasnäsin välisellä merireitillä voit tutustua Bengtskärin majakkaan.
Matkan varrella yövyt pienissä hotelleissa, B&B –paikoissa ja rentoudut iltaisin saunoissa. Reitti on kohtalaisen helppo, suhteellisen turvallinen ja sopii liikuntaa jonkin verran harrastavalle. Reitti on pääosin kumpuilevaa ja suhteellisen tasaista maastoa. Matka soveltuu parhaiten aikuisille ja nuorille. Pyöräilyreitti kulkee pääosin jo olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä, yleisiä ja yksityisteitä, metsäteitä ja kunnostettuja polkuja pitkin. Reitin yleisen tien osuuksilla on syytä noudattaa varovaisuutta.

Mäntysaari ja Kaisaari ovat jyrkkäpiirteisiä ja runsaslahopuustoisia vanhaa metsää kasvavia saaria, joiden yli 30 metriä merenpinnan yläpuolella olevilta kalliokumpareilta on hulppeat näkymät merelle. Rantoja kiertää lähes kauttaaltaan yhtenäinen tervaleppävyö ja reheviä lehtolaikkuja löytyy myös muualta saarista. Vanhasta laidunkäytöstä kertovat muutamat vähitellen lahoavat järeät lehdeskoivut. Papinsaari on matalampi, lehtipuuvaltainen lehtosaari. Samaten kuin muutkin saaret, se on ollut virkistyskäytössä.